Kirkkoa rakentamassa

Tänään heräsimme saaristossa mukavan tuuliseen päivään. Lähdimme aamuvarhain ajamaan Murutilimaa kohti, ja vierailimme matkan varrella pienen seurakunnan ja heidän rakenteilla olevan kirkkonsa luona. Meidät otettiin jälleen kerran lämpimästi vastaan, ja lahjoitimme seurakunnalle kaksi jalkapalloa.

1A003322-EF7A-4FD7-A0E6-E7E85B640719
Pienen kylän tämänhetkinen ja ympärillä rakenteilla oleva kirkko. Kuva Päivi Kippola.

 

Sen jälkeen matkustimme perille toisen kirkon rakennustyömaalle. Saimme kunnian olla osana uuden kirkon rakennusprojektia. Työtehtäviin kuului kivien ja veden kantamista. Niitä tarvittiin betonin valmistamiseen, jossa olimme myös mukana. Opettelimme kantamaan kiviä ja vettä afrikkalaisten naisten tavoin päiden päällä, mikä oli yllättävän raskasta. Kaikki työ tehtiin käsin, mikä oli yhteisöllistä ja mukavan erilaista. Oli upeaa tehdä työtä, joka merkitsi alueen seurakunnalle ja meille paljon. Saimme olla konkreettisesti hyödyksi ja se tuntui hyvältä. 

DSC_0647
Lattiaa tekemässä ja soraa kantamassa. Kuva Daudi.
DSC_0660
Kaivolla vettä hakemassa rakennustyömaalle. Kuva Daudi.
d00b22f8-8056-4498-baa3-113d685a8092
Työskentelymme herätti mielenkiintoa paikallisten keskuudessa. Kuva Henri Oksanen
IMG_5520
Siestaa puiden katveessa. Kuva Päivi Kippola

Keskipäivällä menimme istumaan viileään havumetsikköön ison kuopan reunalle. Lauloimme lauluja sekä swahiliksi että suomeksi ensin paikallisen nuorisotyöntekijän kanssa. Myöhemmin laulujamme kuuntelemaan sekä laulamaan saapui muitakin nuoria, ja lopulta merkkihenkilöt pastori, apulaispiispa ja pappikin tulivat mukaan. Saimme kuulla toistamiseen Maa on niin kaunis -laulun swahiliksi. Lauluhetken jälkeen koko joukko kutsuttiin paikallisen pastorin luokse syömään. Ruoka oli todella hyvää ja olemme hyvin kiitollisia perheen vieraanvaraisuudesta. 

 

Kun vatsamme olivat täydet, palasimme rakennustyömaalle. Fundit (palkalliset työmiehet) olivat jo lopettaneet päivän työt, joten meidänkään ei tarvinnut enää tehdä hommia. Iho oli osalla jo palanut sen verran, että päätimme mennä mäntyjä muistuttavien puiden varjoon viettämään aikaa. Meitä seurasi iloisia lapsia vailla tekemistä. Päätimme alkaa yhdessä vetämään lapsille suomalaisia laululeikkejä. Aluksi lapset hieman arastelivat, mutta hyvin pian lapset leikkivät hymyssä suin mukana. 

IMG_6172
Laululeikkejä puiden katveessa. Kuva Päivi Kippola.

Kun emme enää keksineet enempää laululeikkejä, menimme kirkon edessä sijaitsevalle kentälle pelaamaan jalkapalloa fundien kanssa. Pelasimme afrikkalaisella pallolla eli muovipusseista ja narusta kootulla pallolla. Säännöt olivat aluksi hieman epäselvät, mutta pian selvisi jaoksi tytöt vastaan pojat. Ilman kannustusta meidän ei tarvinnut pelata nimittäin läheisen koulun oppilaita tuli kentän molemmille puolille hurraamaan. Kaikki innostuivat huomattavasti enemmän, kun paikalle heitettiin oikea jalkapallo. 

Jalkapallopelin jälkeen menimme kirkkoon, jonka lattia oli valmistunut päivän aikana. Kirkkoon tuodut penkit täyttyivät lapsista ja aikuisista. Kirkossa esiteltiin tärkeät henkilöt, rukoiltiin ja kiitettiin, että olimme saaneet mahdollisuuden jättää omat kädenjälkemme kirkkoon. Lopuksi lahjoitimme seurakunnalle kolme jalkapalloa, joista yhtä olimme jo päässeet kokeilemaan ulkona. Kirkkotilaisuuden jälkeen kaikki pääsivät kokeilemaan uusia jalkapalloja. 

IMG_6179
Jalkapallon riemua ilman rajoja koko kentän leveydeltä. Saimme rohkaistua peliin mukaan myös tyttöjä. Kuva Päivi Kippola

Kirkolta suuntasimme uudestaan pastorin kotiin. Siellä meille tarjottiin herkullisia munkkeja sekä pikkuleipiä kahvin ja teen kera. Osoitimme kiitokset vieraanvaraisuudesta antamalla perheelle oman jalkapallon. Nansioon palatessa varmistimme ettei nälkä pääsisi yllättämään menemällä syömään illallisen Pamba-hotellille. Pitkän päivän jälkeen mahat täynnä vaivuimme helposti unten maille.

Päivä oli monin tavoin antoisa ja olemme kiitollisia, että pääsimme auttamaan paikallisia. Oli mahtavaa huomata kuinka hyvin voimme toimia yhdessä, vaikka yhteistä kieltä ei olekaan. Päivästä jäävät monet asiat sydämiimme, erityisesti ihmisten hymy ja ilo.

994B9FFB-38F7-4FC9-8AF9-7B44EAD1B505
Yhteiskuvaan rakennusurakan jälkeen kutsuttiin myös lapsia. Kuva Pia Pyhtilä.

 

IMG_6187
Valmista tuli. Kuva Päivi Kippola

Lotta ja Emilia

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Ylös ↑

%d bloggers like this: